This blogpost introduces three Finnish podcasts about languages. In Kiel(t)en päällä podcast (in Spotify) one of the episodes (Multilingual Finland) is in English.
I det här blogginlägget presenteras tre finska poddar om språk. I Kiel(t)en päällä podcast (i Spotify) ett av avsnitten (Flerspråkiga Finland) är på svenska.
Suomi tuntuu olevan podcastien luvattu maa. Itselläkin lenkillä, hiihtäessä ja esimerkiksi autoillessa taustalla pyörii usein musiikin sijaan podcast tai äänikirja. Tässä postauksessa esittelen kolme hieman erityyppistä, mutta kieliin liittyvää podcastia, jotka ovat olleet itsellä tiuhaan kuuntelussa. Esittelen lisäksi joka podcastista yhden jakson tarkemmin esimerkkinä sisällöistä.
Kaksi podcasteista jatkuu vielä, joten tiedoksi, että tämä blogipostaus on kirjoitettu lokakuussa 2021.
Verba volant - monikielisten henkilöiden kielellisiä elämäkertoja
Podcastissa esitellään henkilöitä, joilla on monipuolinen kielitaito. Kielenoppimisen tutkija ja kääntäjä Eeva-Liisa Nyqvist haastattelee ihmisiä muun muassa seuraavista aiheista:
mitä kieliä haastateltava osaa,
missä ja miten hän on oppinut niitä,
miksi hän on kiinnostunut näistä kielistä,
miten hän käyttää niitä,
miten hän ylläpitää niitä ja
mitä kieliä hän haluaisi osata.
Iso osa haastateltavista on joko kieltentutkijoita tai eri kielten opettajia eri koulutusasteilta. Osa haastateltavista on henkilöitä, jotka ovat joko työnsä, perheensä, harrastustensa tai yleisen kielikiinnostuksen vuoksi omaksuneet, oppineet tai opiskelleet kieliä. Heihin kuuluu muun muassa markkinoija, lääkäri ja lehden päätoimittaja. Kaikkein kiinnostavinta antia itselle ovat esimerkit, joita haastateltavat antavat siitä, kuinka he ylläpitävät eri kieliä arjessaan. Monen kielistä innostuneen ongelma kun on, että aikaa on rajallisesti ja osan kielistä osaaminen hiipuu, jos niitä ei pääse tai ehdi käyttämään.
Podcastista on parhaillaan meneillään toinen kausi. Esimerkiksi ensimmäisen kauden viimeinen jakso (jakso 16) pureutuu podcastin juontajan omaan kielihistoriaan. Eeva-Liisa kuvaa itseään kielinörtiksi, ja laskee olleensa elämänsä aika kahdentoista eri kielen oppitunneilla. Haastattelijana on Ranskaa raakana -podcastia pitävä Johanna Isosävi (joka itse on haastateltavana jaksossa 2) ja kuunnellessaan Eeva-Liisaa hän toteaakin, ettei ole ihmekään, että juuri Eeva-Liisa perusti Verba volant -podcastin. Jaksosta selviää muun muassa miksi Eeva-Liisa pettyi kieltenopiskeluun yliopistossa ja miten Duolingo liittyy hänen arkeensa.
Vaikka Eeva-Liisa ei taidakaan puhua kielielämäkerroista, tämän podcastin tarinat tuovat kovasti mieleen Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen, jossa ihmisiä on haastateltu heidän suhteestaan eri kieliin ja kielimuotoihin. Itse koen nämä haastattelut samankaltaisina kuin hankkeen julkaisun välistä löytyvät minielämäkerrat: omalla nimellään esiintyvät tavan suomalaiset kertovat osaamiensa kielten käytöstä sekä omasta ja muiden suhtautumisesta niihin.
Verba volant -podcast kiinnostanee ainakin niitä, jotka ovat hurahtaneet johonkin kieleen, opiskelevat kieliä harrastuksenaan tai ovat asuneet ulkomailla. Kieli-intoilijoille kirsikkana kakussa on myös kieliesimerkki eli kunkin jakson lopussa haastateltava opettaa jonkin ilmauksen jollain osaamallaan kielellä. Itseäni tässä podcastissa ilahdutti myös se, että meitä, jotka janoavat tietoa siitä, miten ihmiset ovat eri kielten pariin päätyneet, onkin ehkä useampia kuin olen luullut.
Verba volantia voi kuunnella Podbean-palvelun kautta:
Murremyytin murtajat - tutkittua tietoa suomen kielen murteista ja vähän muustakin
Suomen kielen tutkijoiden, professori Johanna Vaattovaaran ja professori Hanna Lappalaisen podcast kertoo pääasiassa suomen kielen murteista, mutta myös muun muassa kieliasenteista ja kielentutkimuksen tekemisestä. Podcastin nimi tulee alkujuonnon mukaan siitä, että juontajat poimivat keskusteluun etenkin sellaisia kysymyksiä, joissa yleinen käsitys murteista on vastoin tutkittua tietoa.
Podcast alkaa kahdella jaksolla, jotka liittyvät aika tiiviisti toisiinsa. Niissä Johanna Vaattovaara ja Ruotsin Kielineuvoston Elina Kangas keskustelevat ensin jälkitavujen vokaalienvälisestä hoosta (lähethään saunhaan/sauhnaan) ja sitten meänkielestä, johon edellä mainittu ilmiö myös kuuluu. He keskustelevat muun muassa siitä, miksi murrealueen ulkopuolisten on niin vaikea matkia h:n paikkaa eli mihin h voi tulla. He kertovat myös siitä, mitä merkitystä valtakunnanrajalla on tornionlaaksolaisten kielimuotojen määrittelyssä. Nämä aiheet lämmittivät erityisesti itseä rovaniemeläistaustaisena ja Oulun yliopistossa aikanaan peräpohjalaismurteiden saloihin perehdytettynä.
Hauskinta on saada kuulla keskustelijoiden käyttävän piirteitä, joista he puhuvat, esimerkiksi edellä mainittu Elina Kangas käyttää puhuessaan meänkieltä. Muutenkin tässä podcast-sarjassa pääsee kuulemaan murteita, esimerkiksi jaksossa neljä kuullaan ääninäytteitä ja tutkijoiden analyysejä niistä. Lisäksi etenkin väitöskirjatutkijoita voi kiinnostaa, miten Olli Kuparinen päätyi tutkimaan väitöskirjassaan Robinin kappaleiden innoittamana Helsingin puhekieltä (jakso 3). Tutkimuksen tekemisen kuvausten lisäksi podcastissa kurotellaan esimerkiksi kieliasenteita kohti jaksossa 5, jossa pohditaan, mikä kielessä ärsyttää tai tuntuu oudolta. Siinä haastatellaan tutkija Katri Priikiä jo aiemmin mainitun Suomalaisten kielellistä elämää -teoksen yhden tutkimusartikkelin taustoista ja sisällöstä.
Tähän mennessä jaksoja on ilmestynyt kahdeksan. Tämä podcast kiinnostanee laajasti suomalaisia, sillä kukap kielentutkija ei olisi ajautunut keskusteluun murteista ja puhekielestä tuttaviensa ja satunnaisten vastaantulijoiden kanssa. Tätä sarjaa voisikin suositella esimerkiksi perheenjäsenille.
Murremyytin murtajia voi kuunnella Spotifystä tai Spotifyn Anchor-palvelun kautta selaimesta:
Kiel(t)en päällä - kielitietoisuutta ja monikielisyyttä teoriassa ja käytännössä
Kiel(t)en päällä -podcast tarjoaa ajankohtaisia keskusteluja kielikasvatuksesta. Podcast on tuotettu osana kolmen yliopiston kielikasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojektia, IKI-hanketta (Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi). Sen haastattelijoina ovat hankkeen työntekijät Tea Kangasvieri, Liisa Lempel ja Johanna Lähteelä ja haastateltavat ovat kielikasvatuksen asiantuntijoita eri organisaatioista, esimerkiksi opettajia ja opettajankouluttajia.
Hankkeen tavoitteena on muun muassa kerätä ja jakaa eteenpäin hyviä käytänteitä. IKI-hanke onkin järjestänyt koulutuksia ja tuottanut podcastin lisäksi myös muita materiaaleja, kuten käsikirjan, jossa on esimerkiksi kielen tuottamiseen, kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen sekä kieleilyyn kannustavia harjoitusesimerkkejä.
Muutaman minuutin mittainen intro (1. jakso) antaa hyvän kuvan koko 8-osaisen sarjan sisällöstä. Toisessa jaksossa puolestaan avataan käsitteitä, kuten kielikasvatus ja kielitietoisuus. Monikielinen Suomi -aiheesta on kolme erilaista versiota, joissa on eri keskustelijat: suomenkielinen, ruotsinkielinen ja englanninkielinen versio. Niissä keskustellaan muun muassa siitä, kuinka paljon, tai itse asiassa vähän, henkilön tarvitsee osata kieltä ollakseen monikielinen. Parissa seuraavassa jaksossa keskustellaan opettajien kanssa opetuskokemuksista, ja viimeinen jakso pureutuu kielikasvatuksen tulevaisuuteen.
Tulevaisuusjaksossa (jakso 8) haistellaan tulevaisuuden trendejä ja tarpeita kielikasvatuksessa. Keskusteluun liittyy yhteistyö, monikielinen opetus, kieliesteettömyys, monimediaisuus, tekoäly, lasten ja nuorten luontaiset toimintaympäristöt, digitalisaation mahdollisuudet ja oppilaiden osallistaminen. Keskustelussa todetaan, että koska maailma muuttuu entistä nopeammin, opettajalle tärkeää on elinikäinen oppiminen. Keskustelijat kuitenkin toivovat, että sen sijaan, että yksittäiset opettajat osallistuvat yksittäisiin koulutuspäiviin, kouluista tulisi oppivia yhteisöjä.
Tämä podcast lienee kiinnostavin kieltenopettajille ja opettajaopiskelijoille. Sen avulla voi päästä suht nopeasti kiinni siihen, mitkä asiat ovat pinnalla kielenopetuksen kehittämisessä.
Podcastia voit kuunnella Spotifysta (parhaiten sen löytää kirjoittamalla hakukenttään IKI-hanke):
Yhteisen sanoman äänitorvet
Verba volant paljastaa kielistä innostuneiden ihmisten motiiveja ja kaksi muuta podcastia yleistajuistavat tutkimustietoa ja käsitteitä. Verba volant ja Kiel(t)en päällä myös jakavat käytännön vinkkejä kieltenoppijoille ja -opettajille. Sisältöeroista huolimatta kaikki kolme podcastia kuitenkin heijastelevat samoja keskusteluja, joita kielitieteen ja kielikasvatuksen kentillä käydään.
Kielitietoisuus- ja monikielisyys-aiheisissa keskusteluissa korostetaan kaikkien kielten ja kielimuotojen arvostamista, näkyväksi tekemistä ja käyttöä sekä innostetaan ihmisiä käyttämään myös sitä taitoa, jota ihmiset ajattelevat omaavansa vain vähän. Kielitaito ei ole myöskään muuttumaton, vaan yhden ihmisen kielitaito eri kielissä ja eri kielimuodoissa, kuten murteissa, on koko ajan muutoksessa.
Nämä kolme podcastia siis surffaavat kielikeskustelujen aallonharjalla. Ei ihme, että nämä sarjat resonoivat: sen lisäksi että ne viihdyttävät, nämä podcastit tarjoavat myös samaistumispintaa kielistä kiinnostuneille ja rohkaisevat kielten käyttöön sekä niistä keskustelemiseen, mikä on myös Kielingua-blogimme yksi tavoite. Samalla kun kuntoilen tai autoilen, kuulen myös, mikä kielentutkimuksessa ja -opetuksessa kiinnostaa tutkijoita ja opettajia sekä tutustun kuin huomaamatta myös käsitteisiin ja faktatietoon kielistä.
Tanja Seppälä
Kirjoittaja on soveltavan kielititeteen väitöskirjatutkija, jonka tausta on suomen kielen opinnoissa ja jota kiehtoo tällä hetkellä eniten puola ja korea
Commentaires