Nykyään monien kielten käyttämisestä ei puhuta enää kielten sekoittamisena eikä sitä pidetä heikkoutena. Sen sijaan vähäisenkin kielitaidon käyttöön kannustetaan muun muassa kouluissa, ja kaikenlainen kielitaito nähdään vahvuutena. Monikielisyyteen liittyvästä limittäiskieleilystä esimerkkinä tässä blogipostauksessa on k-pop.
BTS (kuvalähde Pixabay: Ak_Graphics)
Nykyään teknologisen kehityksen ja liikkuvuuden lisääntymisen ansiosta kielet ja kielimuodot eivät rajaudu enää maantieteellisesti rajattuihin puhujayhteisöihin, vaan kielelliset vaikutteet leviävät yhä enemmän ylirajaisesti. Niinpä kieltenkäytön muutoksen, kuten entistä laajemman kaikkien kielellisten resurssien käyttämisen, kuvaamiseen on tarvittu myös uusia sanoja. Kun kieliä käytetään limittäin, puhutaan kieleilystä tai limittäiskieleilystä (englanniksi translanguaging). (Piippo 2021.)
Sen sijaan että puhuttaisiin kielien sekoittamisesta (esimerkiksi koska taito jossain kielessä ei riitä ja siksi turvaudutaan johonkin toiseen kieleen), ajatellaankin, että otetaan pienimmätkin resurssit eli vaikkapa yksittäiset sanat tietystiä kielestä rohkeasti käyttöön. Limittäiskieleilyssä kielirepertuaari voi olla vaihteleva, eli esimerkiksi eri kielien taito voi olla hyvinkin eri tasoilla. Kieleilyä on esimerkiksi se, kun käytetään vaikkapa suomenkielisen puheen joukossa joitain englannin-, arabian- tai koreankielisiä ilmauksia. Tutustuin vastikään korealaiseen musiikkiin, ja huomioni kiinnitti se, että siinä limittäiskieleillään aika lailla.
Korealaisen popkulttuurin maailmanvalloitus
Siinä missä Japani ja jpop oli kova juttu omina teiniaikoina, nyt Korea valloittaa maailmaa ja Suomea ennennäkemättömällä tavalla (Ylen uutinen 14.7.2021). Suomenkin Netflix pursuaa Kdraamaa, netissä ja sosiaalisen median palveluissa on helposti saatavilla olevia kieli- ja kulttuurivideoita ja lisäksi korealaiset artistit ulottavat suuren fanikunnan vuoksi kiertueensa myös Eurooppaan. Korean kielen kursseja tarjotaan sekä kansanopistoissa että netissä, ja ne ovat Suomessakin suosittuja.
Korealainen musiikki on usein monikielistä. Korealaisille idoleille fanien palveleminen on tärkeää, joten kieleilyilmiön voisi nähdä palveluksena laajenevalle fanikunnalle. Korealaisen musiikkibisneksen takana on kuitenkin valtava tuotantokoneisto, ja kielillä leikittelyn takana onkin myös pitkälti harkittu kaupallisuus ja uusille markkinoille pyrkiminen. Siitä huolimatta kieltenopettajaa ja -tutkijaa ilmiö ilahduttaa.
korealainen <3
Kielten ilottelua BTS:n musiikissa
Otan esimerkiksi monikielisyydestä korealaisessa musiikissa yhden tämänhetkisistä maailman suurimmista bändeistä, BTS:n. Seitsemänhenkinen energinen poikabändi voi olla tuttu siitä, että se on ollut Grammy-ehdokkaana, työskentelee yhteistyössä UNICEF:n ja YK:n kanssa ja on Korean presidentin palkitsema, sillä nuoret miehet ovat tärkeitä kieli- ja kulttuurilähettejä. Kaverit laulavat, räppäävät, tanssivat, sanoittavat kappaleitaan, tuottavat omaa ja muiden musiikkia sekä julkaisevat internetissä monenlaista sisältöä faneille hengästyttävään tahtiin. Usein puhutaan yleistäen k-popista, mutta kuten monet muutkin korealaiset muusikot, BTS yhdistelee kielten lisäksi genrejä, kuten poppia, hiphoppia, R&B:tä ja EDM:ää.
BTS:n pääasiassa koreankieliset kappaleet ovat jo alusta asti sisältäneet joitain yksittäisiä englanninkielisiä ilmauksia. Tästä on esimerkkinä Boy in Luv -kappale (2014). Useilla korealaisilla lauluilla on laulukielestä huolimatta länsimainen(kin) kirjoitustapa, ja tämä tekee niistä erittäin helposti löydettäviä eri palveluista monenmaalaisille.
Korealainen musiikki on ollut iso juttu jo hyvän aikaa muualla Aasiassa, ja yhteistyötä k-popissa on tehty muun muassa Etelä-Korea, Kiina ja Japani -akselilla. Monet muusikot ovatkin kääntäneet koreankieliset kappaleensa japaniksi. Esimerkkinä tästä on BTS:n Black swan -kappale, josta on olemassa sekä koreankielinen että japaninkielinen versio (kumpikin alla), joissa molemmissa limittäiskieleleillään englanniksi.
Viime aikoina BTS:n suosio Aasian ulkopuolella on ollut niin suurta, että osa tuoreista kappaleista on täysin englanninkielisiä. Tästä on esimerkkinä muun muassa svengaava tanssilattiahitti Permission to dance. Kiinnostavaa on, että näistä nuorista miehistä kaikki eivät puhu sujuvasti englantia, mutta opiskelevat sitä. Ammattilaismuusikot ovat ammattilaismuusikoita, ja heiltä sujuu laulaminen myös kielillä, joita he eivät välttämättä sujuvasti puhu. Myös länsimaisten medioiden haastatteluissa nuorten miesten englannin ja korean limittäinen käyttö ilahduttaa.
Englanti ja korea sulavasti limittäin
BTS on tehnyt musiikkia yhdessä useampien ulkomaalaisten artistien kanssa. Koronapandemia teki brittiläisen Coldplayn ja BTS:n yhteistyön hieman vaikeaksi, mutta korealaisen musiikin ystävien iloksi ei estänyt sitä. Vuonna 2021 he julkaisivat yhdessä kappaleen My Universe, jossa Coldplayn Chris Martinin laulamat osat ovat englanniksi ja BTS:n jäsenten laulamat ja räppäämät osat ovat kieltä opetelleiden fanien iloksi lähes kokonaan koreaksi. Tältä biisi näyttää kirjoitettuna (koreaa kirjoitetaan korealaisella hangul-järjestelmällä, mutta sitä voi kirjoittaa myös kiinalaisella hanja-kirjoitusjärjestelmällä, tässä koreankielinen teksti hanguleilla, lähde Musixmatch):
My Universe
Kieli ja kulttuuri käsi kädessä
Kiehtovaa on, että etenkin näin kaukaisesta Suomesta asti katsottuna, kieli ja kulttuuri ovat läheisessä yhteydessä Koreassa. Sanoista tulee opetella useita muotoja sen mukaan, mitä kohteliaisuusastetta käytetään, erilainen sanajärjestys saa ajattelun mutkalle ja monet koreankieliset viittaukset sekä kdraamassa että kmusiikissa menevät yli hilseen Korean historiaa ja yhteiskuntaa tuntemattomalle. Hieman ymmärtämistä helpottaa kuitenkin nykyteknologia: Youtubeen saa useimpiin suosituimpiin kappaleisiin muun muassa englanninkieliset tekstitykset ja biisien sanoituksista on hyvin nopeasti niiden ilmestymisen jälkeen jo fanien monenkieliset käännökset.
Kmusiikista puhuttaessa on myös vaikea ohittaa sitä, että kyseessä on valtavan laaja bisnes, mikä tarkoittaa myös sitä, että siihen liittyy lieveilmiöitä. Artisteilla on valtavat menestymis- ja ulkonäköpaineet, tuotantoyhtiöillä on valtaa määrittää artistien työnteon lisäksi sitä, mitä he tekevät vapaa-ajalla, ja fanien lisäksi suosio tuo mukanaan muun muassa vihaajia. Kun fanitus menee yli, sekin aiheuttaa omat ongelmansa.
Tästä huolimatta sitä toivoisi, että Suomeenkin rantautuisi entistä useammin muuta kuin englanninkielistä musiikkia sekä muuta populaarikulttuuria. Siihen tutustuminen nimittäin laajentaa kummasti sekä maailmankuvaa että innostaa limittäiskieleilyyn. Suomalaisten kielten osaamisesta ollaan huolissaan (Pyykkö 2017 ja Vaarala, Riuttanen, Kyckling & Karppinen 2021), joten toivottavasti jo monissa kouluissa ollaan saatu koreakin valikoimaan.
Tanja Seppälä
Kirjoittaja on soveltavan kielititeen jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa.
Jos BTS ei inspiroi, tässä muutama muu kieleilyesimerkki (korea-englanti):
The Rose: Beauty and the beast (k-indie)
IU: Lilac (k-pop/k-soul)
Crush: Beautiful (balladi Kdraama-sarjasta Guardian: The Lonely and Great god / Goblin)
Lähteet
Koulusta kotiin ja koreaa opiskelemaan - k-pop on niin suuri ilmiö, että suomalaisetkin teinit käyttävät vapaa-aikansa kieliopinnoissa ja taekwondo-tunneilla. HS:n artikkeli 28.9.2018 Nyt.fi-liitteessä. (maksumuurin takana)
K-pop mielletään pikkutyttöjen glitteriksi mutta sen taustalla leijuu synkkiä asioita, vallanjanoa ja myös maailmanpolitiikkaa mullistavaa aktivismia. STT:n tiedote Minja Mäkilän kirjasta K-pop Unelma huomisesta 24.5.2021.
Piippo, Irina 2021. Muuttuvat näkökulmat monikielisyyteen. Afinla-e.
Pyykkö, Riitta 2017. Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vaarala, Heidi, Riuttanen, Sanna, Kyckling, Erja ja Karppanen, Susanna 2021. Kielivaranto nyt! Monikielisyys vahvuudeksi -hankkeen seuranta. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto.
Comments