This article focuses on two linguistical phenomenons which are different in Finnish and in Polish: the verbs of movement and the verb prefixes. The text is in Finnish and examples are in Finnish and in Polish. If you are interested in these themes, check the two videos with English subtitles from the end.
Suomenkielinen saa yllättyä monta kertaa opiskellessaan puolaa. Suomen ja puolan kielen logiikka toimii joissain asioissa eri tavalla ja tässä tekstissä kuvaamme pari sellaista asiaa: liikeverbit eli liikkumista kuvaavat teonsanat ja verbien etuliitteet eli prefiksit.
Puolaa puhuu arviolta noin 40 miljoonaa henkilöä, ja se on indoeurooppalainen kieli. Tarkemmin määriteltynä se kuuluu slaavilaisten kielten ryhmään. Puolalla on siis paljon yhteistä monen eurooppalaisen kielen, esimerkiksi englannin tai ranskan kanssa, toki eniten muiden slaavilaisten kielten kanssa. Slaavilaiset kielet jakautuvat kolmeen alaryhmään: länsislaavilaisiin kieliin (kuten puola, tšekki, slovakki), itäslaavilaisiin kieliin (muun muassa venäjä ja ukraina) ja eteläslaavilaisiin kieliin (esimerkiksi sloveeni, kroatia, serbia, bulgaria). Länsislaavilaisia kieliä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla, ei kyrillisillä.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Slavic_languages (tekijä: CrazyPhunk, CC BY-SA 3.0)
Liikeverbit
Kun suomalainen sanoo, että hän menee johonkin, hänen ei tarvitse aina miettiä, tapahtuuko asia kertaluontoisesti vai säännöllisesti ja tapahtuuko liikkuminen kävellen vai kulkuvälineellä. Puolan kielessä nämä asiat pitää kuitenkin ottaa huomioon. Alla on muutama esimerkkilause, joka valaisevat ilmiötä (vartalo voi muuttua, kun se taivutetaan persoonamuotoihin):
Liikkuminen kulkuvälineellä tai kävellen
iść ‘mennä kävellen’
(taivutus: ja idę, ty idziesz, on/a idzie, my idziemy, wy idziecie, oni/one idą)
Menen kauppaan. → Idę do sklepu. ‘Menen kauppaan kävellen.’
jechać ‘mennä kulkuvälineellä, esimerkiksi bussilla’
(taivutus: ja jadę, ty jedziesz, on/a jedzie, my jedziemy, wy jedziecie, oni/one jadą)
Menen kauppaan. → Jadę do sklepu. ‘Menen kauppaan kulkuvälineellä’
Liikkumisen toistuvuus
iść ‘mennä kerran’ (taivutus: ja idę, ty idziesz, on/a idzie, my idziemy, wy idziecie, oni/one idą)
Menen kuntosalille (kerran). → Idę na siłownię. [kulkuvälineestä riippumatta]
chodzić ‘käydä usein, on tapana mennä johonkin’ (taivutus: ja chodzę, ty chodzisz, on/a chodzi, my chodzimy, wy chodzicie, oni/one chodzą)
Käyn kuntosalilla (säännöllisesti). → Chodzę na siłownię. [kulkuvälineestä riippumatta]
jechać ‘mennä kulkuvälineellä kerran’
(taivutus: ja jadę, ty jedziesz, on/a jedzie, my jedziemy, wy jedziecie, oni/one jadą)
jeździć ‘mennä kulkuvälineellä usein, on tapana mennä johonkin’’
(taivutus: ja jeżdżę, ty jeździsz, on/a jeździ, my jeździmy, wy jeździcie)
Kuljen töihin yleensä autolla, mutta tänään menen pyörällä.
→ Jeżdżę do pracy zazwyczaj samochodem, ale dzisiaj jadę rowerem.
Kuva: Natalia Nordling
Alkuvaiheessa puolanoppijaa helpottaa kuitenkin se, että usein puolalaiset itse asiassa käyttävät olla-verbiä kertoessaan, missä he kävivät.
Kävin kirjastossa. → Byłam w bibliotece. ‘Olin (fem.) kirjastossa.’
Kävin Varsovassa. → Byłem w Warszawie. ‘Olin (mask.) Varsovassa.’
Toisin kuin nykyajassa eli preesensissä, menneessä ajassa siis täytyy ottaa kaikissa persoonissa huomioon se, onko puhuja tai se kenestä kerrotaan, mies vai nainen, mutta se on jonkun toisen kirjoituksen aihe.
Etuliitteet
Puolan kielessä sanan merkitys muuttuu jonkin verran, kun siihen lisätään etuliite. Tässä muutama esimerkki verbeistä:
grać ‘pelata’ pisać ‘kirjoittaa’
wygrać ‘voittaa’ wypisać ‘kirjoittaa ylös listaa’
przegrać ‘hävitä’ przepisać ‘kirjoittaa puhtaaksi’
Jos palataan takaisin liikeverbeihin, suomessa käytetään usein monia eri verbejä ilmaisemaan erilaista liikkumista, esimerkiksi menemistä, saapumista, lähtemistä tai kiertämistä. Puolan kielessä taas tämä merkitysero voidaan tehdä etuliitteillä.
Liikeverbeissä etuliite kuvaa yleensä suuntaa. Esimerkiksi przy-etuliite merkitsee 'saapumista' silloin, kun se liitetään liikeverbeihin. Alla on esimerkkejä sen lisäksi od- ja wy-etuliitteistä.
Huomaa, että:
Verbin kirjoitusasu voi muuttua, kun se taivutetaan perusmuodosta persoonamuotoihin tai kun siihen liitetään liitteitä.
Puolan kielessä on futuuri eli tulevaisuuden tapahtumista kuvaava aikamuoto.
iść ‘mennä kerran kävellen’
→ przyjść ‘saapua, tulla paikalle kävellen’
- Milloin tulet? → Kiedy przyjdziesz? (futuuri)
- Tulen kuudelta. → Przyjdę o szóstej. (futuuri)
jechać ‘mennä kulkuvälineellä’
→ przyjechać ‘saapua/tulla kulkuvälineellä’
- Milloin tulet? → Kiedy przyjedziesz? (futuuri)
- Tulen kuudelta. → Przyjadę o szóstej. (futuuri)
jechać ‘mennä kulkuvälineellä”
→ wyjechać ‘lähteä kulkuvälineellä’
Tulen ikävöimään sinua, kun lähdet. → Będę tęsknić za tobą, kiedy wyjedziesz.
jechać ‘mennä kulkuvälineellä’
→ odjeżdżać ‘lähteä [kulkuvälineestä]’
Juna lähtee kuudelta. → Pociąg odjeżdża o szóstej.
chodzić ‘mennä säännöllisesti”
→ odchodzić ‘lähteä lopullisesti jostain’ [käytetään ihmisestä.]
Hän lähtee (ja jättää kaiken). → On odchodzi.
iść ‘mennä’
→ wyjść ‘lähteä, mennä ulos’
Hän lähtee töistä kuudelta. → Wyszła z pracy o szóstej.
iść ‘mennä’
→ odejść ‘lopettaa’
Hän lopetti työt viime viikolla. → Odeszła z pracy w zeszłym tygodniu.
Suunnan ilmaisemisen lisäksi etuliite voi siis muuttaa llikeverbin merkitystä myös enemmän, kuten muuttaa edellä olevan esimerkin mukaisesti mennä-verbin lopettaa-verbiksi. Kielenoppija joutuukin siis opettelemaan sekä etuliitteiden yleisiä merkityksiä että ne sanat, jotka muuttuvat, kun etuliite lisätään sanaan.
Erot sekä aiheuttavat päänvaivaa että kiehtovat
Kielten erot aiheuttavat kielenoppijoiden lisäksi pohdittavaa myös esimerkiksi opettajille, kääntäjille ja tulkeille. Ne voivat aiheuttaa myös joskus kommelluksia, esimerkiksi jos tietyn sanan konteksti on tuntematon, ja vaikeuksia ilmaista asiaa sillä tavalla kuin jonkin asian haluaisi sanoa. Lisäksi välillä jokin yksinkertaiseksi luultu asia voi osoittautua toisessa kielessä moniulotteiseksi, jolloin saa paneutua kieleen pintaa syvemmältä.
Erot ovat kuitenkin myös kiehtovia, sillä uusien kielten opiskelu saa miettimään sellaisia asioita, jotka aiemmin ovat olleet itsestäänselvyyksiä. Eri kielissä sama asia voidaan ilmaista eri tavalla tai sanoja ja rakenteita on sellaisille käsitteille tai ilmiöille, joita omassa äidinkielessä ei ole. Janne Saarikivi (s. 63) kuvaa, että kukin kieli on kuin yksi ikkuna talossa, jossa on useita ikkunoita. Ihmisen näkemä maisema riippuu, mistä ikkunasta hän kulloinkin katsoo.
Jest nam bardzo miło, że przeczytałeś/aś ten artykuł. Mamy nadzieję, że był ciekawy i zachęcił Cię do dalszego zgłębiania języka polskiego i polskiej kultury!
Tanja Seppälä
Tanja on suomen kielen väitöskirjatutkija ja kiinnostunut kielistä sekä kulttuureista. Hän työskenteli Puolassa, jossa tutustui ensimmäistä kertaa slaavilaiseen kieleen ja kiinnostui sen ja suomen eroista. Nyt hän yrittää ylläpitää niitä muutamia puolankielisiä fraaseja, jotka vielä muistaa.
Natalia Nordling
Natalia on Tampereella asuva puolan ja suomen kielen opettaja, tulkki ja kääntäjä. Puola on hänen äidinkieli ja suomi suuri intohimo. Näiden kahden kielen yhdistelmästä syntyi suomenkielisille puolan opiskelijoille ja harrastajille tarkoitettu blogi puolalaisittain, jota voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.
Lähdeluettelo:
Paloposki, Päivi 1999: Puolan kielioppi. Helsinki: Finn Lectura.
Saarikikivi, Janne 2018: Suomen kieli ja mieli. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos. [Lainaus liittyy Sapir-Whorfin heikkoon hypoteesiin kielen ja ajattelun suhteesta.]
Vinkki/Tip:
Jos haluat kuulla puolaa, niin tässä alla on pari opetusvideota tämän blogipostauksen aiheista.
If you are interested in hearing what this blog post was about, these videos below will explain a bit about these phenomenons in English:
Liikeverbit / verbs of movement: https://www.youtube.com/watch?v=PbYC7rxGF7M
Verbien etuliitteet / prefixes with verbs: https://www.youtube.com/watch?v=nlni5eiZcVM
Comments