Viime aikoina akateeminen maailma on saanut kritiikkiä osakseen. Tutkimusrahoitusta on leikattu ja uhattiin leikata lisää tilanteessa, jossa tutkimusrahoituksen haku muutenkin aiheuttaa aikamoista stressiä ja syö työtunteja. Etenkin sosiaalisessa mediassa on ihmetelty myös rahoituksen saaneita yksittäisiä hankkeita ja pohdittu tutkimuksen vaikuttavuutta ja hyötyä. Vastineitakin on kirjoitettu (mm. Helsingin Sanomat 4.9.2021 ja 5.9.2021), mutta kaikki tämä on saanut osan tutkijoista väsymään (Ylen tiivistys keskusteluista 6.9.2021).
Aloittelevaa tieteentekijää lämmitti huomata, että Suomi-Twitterissä trendaa tutkijoiden väsymyksestä huolimatta nyt aihetunniste #MinäTutkin. Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä ehdotti, että tutkijat kertoisivat, mitä nykyään tutkitaan, ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki ehdotti twiiteille kyseistä häshtägiä. Helsingin Sanomat (8.9.2021) ehti jo julkaista #MinäTutkin-ilmiöstä ja sen taustoista artikkelin.
Ideana on siis kertoa twiitin mittaisessa viestissä, mitä kukin tutkii ja mihin tutkimuksellaan pyrkii. Onko tutkimusta, joka useimmiten on pitkäkestoinen projekti, mahdollista tiivistää 280 merkkiin? Esimerkiksi väitöstutkimus kestää yleensä vähintään neljä vuotta. Vaikuttaa siltä, että on, jopa kokonainen valmistunut väitöskirja:
Alla on lisäksi muutamia esimerkkejä eri aloilta avaruusfysiikasta liikuntafysiologiaan ja monitieteiseen biodiversiteetin tutkimukseen.
Osa kirjoitti vain aiheestaan, mutta jotkut tutkijat saivan 280 merkkiin mahtumaan tutkimusaiheen lisäksi myös sen soveltamismahdollisuuksia tai muuta lisätietoa, kuten rahoituksen lähteen (osa myös tägäsi sen). Tutkijat ovat osanneet luopua akateemisesta sanastosta ja yleistajuistaa aiheitaan. Kuvalla sai myös hyvin ainakin oman huomioni. Suomen kielen oppiaineesta tulevana kielitieteilijänä tässä trendissä ilahduttaa myös se, että vaikka moni tekee tutkimustaan englanniksi, aihetunniste on suomenkielinen ja twiititkin ovat suomen- tai ruotsinkieliset, mikä todennäköisesti tekee trendin seuraamisesta monelle ei-tutkijalle vaivatonta.
Monesta twiitistä lähtikin myös ketju, jossa tarkennetaan tutkimusta tai jossa kanssatwiittaajat kyselevät lisätietoja. Joka tapauksessa moni tutkimus on saanut lisähuomiota yhdelläkin twiitillä.
Yliopistotkin huomasivat tämän trendin ja ovat retwiittailleet ahkerasti niiden tutkijoiden twittejä, jotka tägäsivät yliopistonsa postaukseensa:
Rahoitushakemuksissa tutkijat lupaavat viestiä tutkimuksestaan, ja #MinäTutkin-ilmö houkutteli tutkijat hissipuhettakin lyhyempään ilmaisuun. Tämä trendi on myös jatko-opiskelijoille mainio tilaisuus harjoitella ytimekästä tiivistämistä.
Seuraavaksi jäämme odottamaan, jatkuuko trendi Tiina Ollilan ehdottamalla aihetunnisteella #mitätutkisin (jos olisi rahoitus) ja Anni Kilpiän ehdottamalla aihetunnisteella #miksitutkin.
Tanja Seppälä
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija, jolle tuli nyt tämän postauksen myötä niin paljon paineita #MinäTutkin-twiitin muotoilusta, että jää hiomaan sitä vielä.
Edit 9.9.2021: Lisätty "vaikka moni tekee tutkimusta englanniksi" ja suomen- TAI RUOTSINkieliset
コメント